Kokonaistyöaikasopimus tai kokonaispalkkaus on työsopimusmuoto, joka löytyy työaikalain poikkeuksien joukosta. Kokonaispalkkaustapaa sovelletaan esimerkiksi luovilla ja akateemisilla aloilla tai yritysjohtoon ja heidän lähimpiin alaisiinsa, jotka huolehtivat korkean vastuun tehtävistä.

Kokonaistyöaika käytännössä:

  • Ei perinteistä työajanseurantaa
  • Ei erillistä loma-aikaa
  • Ei erillisiä lisäkorvauksia (esim. ylityöt, sunnuntailisät jne.)

 

Kokonaistyöajalla työskentelevä voi päättää työaikansa tilanteen mukaan sovitun työtuntimäärän rajoissa. Silloin esimerkiksi ylitöistä tai muista lisistä ei makseta erillisiä työaikaan perustuvia lisäkorvauksia, vaan palkka on aina kiinteä kuukausittain.

Palkanlisät on sisällytetty kokonaispalkkasopimukseen laskemalla esimerkiksi yrityksen työaikakeskiarvoja. Vastaavasti lyhemmän työpäivän tekeminenkään ei vaikuta palkkaan alentavasti.

Miten palkka muodostuu kokonaistyöaikasopimuksessa?

  • Kiinteä palkka kuukausittain
  • Mahdolliset henkilökohtaiset lisät
  • Kokonaispalkkalisä kattaa työaikalain alaiset korvaukset

Kokonaispalkkalisä sisältää kiinteänä summana muun muassa:

  • Ilta- ja yölisät
  • Lauantai- ja pyhäpäivälisät
  • Vaativan tehtävän korvaukset
  • Työajan joustavuuden korvaukset

 

Työajanseuranta

Maxtechin työajanseuranta soveltuu kaikille toimialoille ja kaiken kokoisille yrityksille. Liikkuvan työn seuranta, liukuvat työajat, poissaolot ja lomat on huomioitu suoraan työaikakirjapidossa, palkka-aineistoissa ja raporteissa.

Tutustu tarkemmin Maxtechin työajanseurantaan >>

Työntekijöiden kokonaistyöajanseuranta

1.1.2020 voimaan astui uusi työaikalaki, jonka tarkoituksena on vastata paremmin työelämässä viime vuosina tapahtuneisiin mullistuksiin etätyön ja liukuvien työaikojen lisääntyessä. Käytännössä jokainen Suomessa operoiva yritys joutuu lainvoimaisesti seuraamaan kaikkien työntekijöiden kokonaistyöaikaa. Siirtymä toteutui 1.1.2021. Miten työaika sitten nykyään lasketaan?

  • Jokaisen työntekijän työajalle asetetaan ylärajat, johon lasketaan kaikki työhön käytetty aika.
  • Työaikaan lasketaan myös aika, jolloin työntekijällä on velvollisuus olla työpaikalla tai työnantajan käytettävissä esimerkiksi päivystystapauksissa.
  • Uuden työaikalain mukaan kokonaistyöaikaan lasketaan siis säännöllinen työaika, lisä-, yli- ja hätätyöt, työn aloittaminen ja lopettaminen ja liukumasaldoihin ohjautuva työaika.
  • Kokonaistyöajan seuranta kattaa siis myös liukuvat ja joustavat työajat ja jaksottaiset työt.
  • Ylityötuntien enimmäismäärä jäi uuden työaikalain ulkopuolelle, mutta työajalle tuli maksimimäärä.

 

Lue tarkemmin uudesta työaikalaista blogistamme. 

”Uuden työaikalain mukaan myös kokonaistyöaikasopimuksella työskentelevien henkilöiden työaikaa tulee seurata. Maxtechin työajanseurantaratkaisu mahdollistaa sataprosenttisesti uuden työaikalain mukaisen työajanseurannan ja työaikakirjanpidon.”

Joustavakin työajanseuranta vaatii luotettavia työkaluja

Vaikka kokonaistyöaikasopimuksella työskentelevät voivat käyttää aikaansa paljon vapaammin ja joustavammin, myös heidän palkkansa pitää laskea yrityksen työajanseurannassa siinä missä muidenkin – erityisesti uuden työaikalain voimaan astumisen jälkeen.

Maxtechin työajanseurantajärestelmän avulla voidaan kattaa kätevästi kaikki erilaiset työaikajärjestelyt. Kun kyseessä on kokonaistyöaika, pitää kuitenkin ottaa huomioon esimerkiksi palkanlaskenta, etätyön hallinta, raportit ja erityisesti liukuvan työajan seuranta. Näiden lisäksi järjestelmän avulla voidaan hallita helposti myös sairas- ja vuosilomat.

Maxtechin työajanseurantajärjestelmä soveltuu kaiken kokoisten yritysten ja organisaatioiden käyttöön, huolimatta siitä, millä alalla toimitaan. Sen avulla voidaan tehostaa työn tuottavuutta, tehdä yrityksen toiminnasta läpinäkyvämpää koko henkilöstölle sekä luonnollisesti hallita kaikkia työajanseurantaan liittyviä askareita.

Usein kysyttyä

Mitä tarkoittaa vuosityöaika?

Vuosityöajalla tarkoitetaan kalenterivuoden kuluessa tehtävää työtä. Vuosityöaika vaihtelee hieman vuosittain, johtuen arkipyhien sijoittumisesta eri viikonpäiville. Alakohtaisissa työsopimuksissa on määritelty vuosityöaika. Vuonna 2022 vuosityöaika asettuu 1631 ja 1724 tunnin välille.

Mikä on tasoittumisjakso?

Tasoittumisjaksolla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolla tarkastellaan työajan enimmäismäärää. Perussääntö on, että työaika ei saa ylittää 4kk tasoittumisjakson aina keskimäärin yli 48 tuntia viikossa. Työehtosopimuksessa voidaan kuitenkin määritellä tasoittumisjakson ajanjaksoksi neljän kuukauden sijasta myös maksimissaan vuoden ajanjakso.

Mitä tarkoittaa kokonaispalkka ja mitä se sisältää?

Kokonaispalkka tarkoittaa työnantajan ja työntekijän välisellä sopimuksella sovittua kiinteää palkkaa, mikä sisältää peruspalkan lisäksi muut etuudet, kuten auto-, asunto-, ateria- ja puhelinedut. Kokonaispalkan perustella määräytyvät useimmiten myös lomapalkka ja ylityökorvaukset.

Mitä tarkoittaa säännöllinen työaika?

Säännöllinen työaika tarkoittaa työsopimuksessa määriteltyä viikoittaista ja päivittäistä työaikaa. Säännöllisen työajan enimmäismäärä on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voi myös olla keskimääräinen ja näin jakautua kuudelle päivälle viikossa.

Mitä tarkoittaa kiinteä kuukausipalkka?

Kiinteä palkka on kuukausittain tai muun sovitun ajanjakson perusteella maksettava korvaus suoritetusta työstä. Työaikalain mukaan kiinteä korvaus perustuu enintään 40 tunnin työsuoritukseen per viikko.